Myrskyllä Milla Friman tekee laskelmia ja mallinnuksia
Milla Frimanin työtä ovat tuuleen liittyvät kysymykset. Myrskyllä se tarkoittaa esimerkiksi tuulivoima-alueiden suunnittelua niin, että energiaa saadaan mahdollisimman paljon ja haittoja aiheutuu mahdollisimman vähän.
Tuulianalyytikko on tuulen asiantuntija. Työhön sisältyy erityisesti tuulivoima-alueiden suunnittelua, virtaus-, ääni- ja välkelaskentaa, tuulimittausten valvontaa ja konsulttitöiden koordinointia. Lisäksi tuulianalyytikko on mukana yhtiön käyttämien tuulivoimaturbiinien valitsemisessa.
– Tuuli kiinnostaa, koska se on yksi suurimmista luonnonvoimista ja määrittelee hyvin paljon sitä, mitä Suomessa ja koko maapallolla tapahtuu, Milla Friman kertoo.
Tuulesta saatava energia mahdollistaa myös siirtymän uusiutuvaan energiaan ja luopumisen fossiilisista energialähteistä, jotka saastuttavat ilmakehäämme.
– Työssäni on iso yhteiskunnallinen vaikuttavuus, ja se on mahtavaa. Ilmastonmuutos on yksi suurimmista haasteista maailmassa, ja uusiutuva energia tuo siihen helpotusta. Vihreä siirtymä merkitsee energiajärjestelmään massiivisia muutoksia, joilla on pitkät ja positiiviset seuraukset. Uusi aikakausi alkaa tästä.
Samanhenkisellä porukalla kohti yhteistä päämäärää
Milla on koulutukseltaan meteorologi eli ilmatieteilijä. Ennen Myrskyä hän on työskennellyt meteorologisten instrumenttien tuotekehityksessä, tutkijana valtiolla ja projektipäällikkönä konsulttiyrityksessä.
Luonnontieteet ovat aina kiinnostaneet Millaa, ja aiempien töiden kautta on teoreettisen asiantuntijuuden rinnalle tullut mukaan myös teknologiapuoli. Tuulivoima-alaan liittyy monia yhteensovitettavia näkökulmia.
– Jokainen työkokemus on auttanut mieluisan ammatin hahmottamisessa. Kun minuun otettiin Myrskyltä yhteyttä, ajattelin, että olisi kiinnostavaa olla osana tuulivoimahankkeiden elinkaarta alusta loppuun asti.
Rekrytointivaiheessa Millalle annetut odotukset ovat täyttyneet. Hänelle on myös tärkeää, että Myrsky on suomalainen ja vastuullinen yritys.
– Minut on yllättänyt se, että meillä on hyvin rento ilmapiiri ja samanhenkistä porukkaa. Työt hoidetaan mutta ei pingoteta, ollaan reiluja kaikkia kohtaan. Kiirettäkin on, sen myönnän, mutta silti osataan suhtautua rennosti asioihin.
Tuulianalyytikko keskustelee sisäisesti paljon hankekehitys- ja maankäyttötiimien kanssa. Jokaisella on omanlaisensa asiantuntemus, mutta päämäärä on kaikilla yhteinen.
– Maankäytön asiantuntijamme esimerkiksi kertovat minulle, jos maanomistajilla on toiveita turbiinien sijoitteluun liittyen, jotta voisin ottaa sen mahdollisimman hyvin huomioon omassa suunnittelutyössäni. Arvostamme maanomistajia ja heidän ympäristöään, haluamme olla yhteisymmärryksessä heidän kanssaan.
Milla työskentelee Helsingin-toimistolla, mutta on tiiviissä yhteydessä työkavereihin ympäri Suomen sekä etäyhteyksin että kasvokkaistapaamisissa. Lisäksi hän käy toisinaan hankekohteilla arvioimassa maaston rakennettavuutta.
– Vaikka työni on enimmäkseen laskentaa ja karttatyötä, maastokäyntejäkin on toki hyvä tehdä, jotta on kokonaiskäsitys suunnittelualueiden ympäristöstä.
Arvioita tuotannosta, mallinnuksia äänestä ja välkkeestä
Työssään tuulianalyytikkona Milla hyödyntää tuulivoima-alan konsultoinnista kerryttämäänsä työkokemusta. Hänen tehtäviinsä kuuluu konsulteilta ostettavan työn, kuten tuulimittausten koordinointi sekä konsulttien tekemien raporttien tarkastaminen.
– Tunnen konsulttimaailman ja tiedän, miten asioiden pitäisi toimia ja millaisia haasteita voi tulla eteen. Nyt voin neuvoa heitä, jos tulee kiperä tilanne eteen, ja toisaalta ajaa Myrskyn etua, jotta kaikki tulee hoidetuksi, kuten on sovittu.
Myrskyssä Milla on päässyt syventymään mallintamiseen. Tuulipuistohankkeista selvitetään etukäteen, millaiset alueen tuuliolosuhteet ovat sekä millaisia ääni- ja välketilanteita tuulivoimalat voivat siellä saada aikaan.
Tuuli- ja tuotantomallinnus perustuu fysiikan lakeihin. Sitä tehdään erityisellä tietokoneohjelmistolla sekä kansainvälisten organisaatioiden tuulimalleja hyödyntäen. Pohjatietona käytetään esimerkiksi maaston korkeutta ja rosoisuutta eli sitä, kuinka paljon pinta pyrkii jarruttamaan ilmavirtausta ja onko maastossa esimerkiksi puustoa, peltoa tai vesistöä. Lisäksi mallinnuksessa hyödynnetään tuulimittausdataa, jos sitä on käytettävissä.
– Näiden tietojen pohjalta pystytään optimoimaan sopivia tuulivoimaloiden sijoitteluvaihtoehtoja ja arvioimaan, kuinka paljon voimalat tuottaisivat energiaa hankkeen potentiaalisen elinkaaren aikana.
Tuulivoimaloiden aiheuttamien ääni- ja välkevaikutusten mallintamista varten on niin ikään ohjelmisto. Niissä otetaan huomioon hankealueen ympärillä olevat asuinrakennukset. Tarkoituksena on selvittää, miten voimaloita voidaan sijoitella alueelle suhteessa asutukseen. Suomessa tuulivoimalan aiheuttama äänentaso ei saa esimerkiksi ylittää 40 desibelin rajaa suhteessa asuinrakennukseen. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa välkettä syntyy, kun voimalan lavat pyörivät ja aiheuttavat varjon maanpinnalle. Myös sille on rajansa, kuinka monta tuntia välkettä saa muodostua asuinalueelle.
– Viimeistään siinä vaiheessa, kun tuulivoimapuisto on rakennettu, suunnittelutyö konkretisoituu. Ne laskelmat ja arviot, joita tällä hetkellä tehdään, voivat toteutua tulevaisuudessa, Milla sanoo.
– Siihen saakka saa elää pienessä jännityksessä. Se on tietynlainen motivaattori, että haluaa olla pitkään mukana, jotta näkee, miten tarkkaan arviot toteutuvat.