18
Voimaloiden määrä
108–180
Kokonaisteho (MW)
230
Voimaloiden korkeus (m)
2 200
Hankealueen koko (ha)

Tervola, Kuorinki

Kuoringin tuulivoimahanke sijaitsee Tervolan kunnassa Lapissa, noin kahdeksan kilometriä kuntataajamasta länteen. Hankealue rajautuu Tervolan ja Tornion kuntarajaan.

Kuorinkiin suunnitellaan 18 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeudeksi on määritelty 230 metriä. Voimaloiden yksikköteho on arviolta 6–10 megawattia (MW) ja tuulivoima-alueen kokonaisteho on enimmillään noin 180 megawattia. 

Kuoringin tuulivoimahanke on osa Kuorinki–Vinsanmaan kokonaisuutta. Sen toinen osa, niin sanottu sisarhanke, on Tornion kaupungin puolella sijaitseva Vinsanmaan tuulivoimahanke, johon kuuluu kahdeksan voimalaa.

Lue lisää Tornion Vinsanmaan tuulivoimahankkeesta

KuorinkiVinsamaan tuulivoimahankkeen tämänhetkinen tilanne

Molemmat hankkeet ovat suunnittelu- ja luvitusvaiheessa. Kuorinki–Vinsanmaan muodostamalla tuulivoimahankkeella on yhteinen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA), mutta molemmille hankkeille laaditaan omat tuulivoimaosayleiskaavat, sillä hankealueet sijaitsevat eri kunnissa. 

Kuorinki–Vinsamaan ympäristövaikutusten arviointimenettely alkoi alkuvuodesta 2022. Hankkeiden YVA-ohjelma esiteltiin Tervolassa ja Torniossa järjestetyissä yleisötilaisuuksissa marraskuussa 2022. Yhteisen hankealueen tuulimittaukset valmistuivat alkuvuodesta 2023.

KuorinkiVinsamaan tuulivoimahankkeen seuraavat vaiheet

Kuorinki–Vinsanmaan tuulivoimahankkeissa laaditaan parhaillaan yhteistä ympäristövaikutusten arviointiselostusta (YVA-selostus) ja erillisiä kaavaluonnoksia. Kaavaluonnokset ovat hankkeiden suunniteltua maankäyttöä esittäviä karttoja, joissa näkyvät muun muassa alustavat voimalapaikat ja ohjeelliset tielinjaukset. 

 

Aikajana

1. Suunnittelu ja luvitus
2. Rakentaminen
3. Tuotanto

Alue

Yhteydenotto

Olli Kiviniemi
Olli Kiviniemi

hankekehityspäällikkö
olli@myrsky.fi
040 7655 224

Marko Salmi
Marko Salmi

maankäytön asiantuntija
marko.s@myrsky.fi
040 060 1612

Ympä­ris­tö­vai­ku­tusten arvioin­ti­me­net­tely pähki­nän­kuo­ressa

Laki­sää­tei­sessä ympä­ris­tö­vai­ku­tusten arvioin­nissa eli YVA-menet­te­lyssä selvi­te­tään hank­keen ympä­ris­tö­vai­ku­tuksia ja tuote­taan tietoa hanke­ke­hit­täjän päätök­sen­teon tueksi. Tavoit­teena on mini­moida suun­ni­tel­tujen voima­loiden ja sähkön­siir­to­vaih­toeh­tojen vaiku­tuksia ympä­ris­töön. Menet­tely tarjoaa tietoa ja osal­lis­tu­mis­mah­dol­li­suuksia vaiku­tusa­lueen asuk­kaille ja muille sidos­ryh­mille.

YVA-menet­tely koostuu kahdesta vaiheesta:
1. arvioin­tioh­jel­masta, jossa kuva­taan hankea­lueen nyky­tilaa, hanketta ja sen toteut­ta­mis­vaih­toeh­toja sekä laadit­tavia selvi­tyksiä
2. arvioin­ti­se­los­tuk­sesta, jossa kuva­taan hank­keen mahdol­lisia vaiku­tuksia ja lieven­tä­mis­kei­noja sekä vertail­laan eri vaih­toeh­toja.

Yhteys­vi­ran­omai­sena toimiva ELY-keskus tiedottaa vaiheiden vireil­lä­olosta ja kerää mieli­pi­teitä hank­keesta. Mieli­pi­teiden ja viran­omaisten ja sidos­ryh­mien lausun­tojen perus­teella ELY-keskus laatii lausunnon arvioin­tioh­jel­masta ja perus­tellun päätelmän arvioin­ti­se­los­tuk­sesta. YVA-menet­te­lyssä ei tehdä päätöksiä eikä myön­netä lupia, joten siitä ei voi valittaa.

Tuuli­voima-alueen kaavoi­tuksen eli tuuli­voi­mao­say­leis­kaavan tiivis­telmä

Tuuli­voi­mao­say­leis­kaavat käyn­nis­tyvät yleensä hanke­ke­hit­täjän tai maano­mis­tajan aloit­teesta, ja niiden etene­mi­sestä päättää kunta.

Tuuli­voima-alueen kaavoi­tus­me­net­tely koostuu neljästä vaiheesta:
1. vireil­le­tu­losta
2. kaavan valmis­te­lusta
3. kaavaeh­do­tuk­sesta
4. kaavan hyväk­sy­mi­sestä.

Kaavan vireil­le­tulon jälkeen tai sen yhtey­dessä laadi­taan osal­lis­tumis- ja arvioin­ti­suun­ni­telman (OAS). Siinä määri­tel­lään muun muassa kaavan tavoit­teet, selvi­tys­tar­peet, aika­taulu ja vaiku­tus­te­nar­vioinnin laajuus sekä suun­ni­tel­laan, miten ihmiset voivat osal­listua ja vaikuttaa.

Valmis­te­lu­vai­heessa tehdään kaavan tärkeimmät sisäl­tö­pää­tökset. Valmis­te­lu­vai­heessa laadit­tava kaava­luonnos on hank­keen suun­ni­teltua maan­käyttöä esit­tävä kartta, jossa näkyvät alus­tavat voima­la­paikat, ohjeel­liset tielin­jaukset, sähkön­siir­to­reitit ja sähkö­asemat sekä muu mahdol­linen raken­ta­minen.

Tämän jälkeen kaava asete­taan nähtä­ville, jotta yleisö voi kertoa mieli­pi­teensä. Myös viran­omaiset ja yhteisöt antavat lausun­tonsa. Saatua palau­tetta hyödyn­ne­tään kaavaeh­do­tuksen laadin­nassa.

Kun kaavaeh­dotus on valmis, se asete­taan nähtä­ville, jotta osal­liset, kuten paikal­liset asuk­kaat, voivat tehdä siitä muis­tu­tuksia. Ehdo­tuk­sesta pyyde­tään tarpeel­liset lausunnot viran­omai­silta ja muilta sidos­ryh­miltä. Kaavan laatija käy läpi saadun palaut­teen ja esittää, tarvi­taanko ehdo­tuk­seen muutoksia. Tarvit­taessa voidaan järjestää viran­omais­neu­vot­telu. Jos merkit­täviä muutoksia tehdään, kaava asete­taan uudel­leen yleisön nähtä­ville. Lopulta kunnan­val­tuusto päättää, hyväk­sy­täänkö kaava.

Ympä­ris­tö­vai­ku­tusten arvioin­ti­me­net­telyn eli YVA-menet­telyn aikana tuotet­tuja selvi­tyksiä hyödyn­ne­tään myös tuuli­voima-alueen kaavoi­tuk­sessa. Siksi nämä kaksi menet­telyä pyri­tään teke­mään saman­ai­kai­sesti.