17
Voimaloiden määrä
302–370
Kokonaisteho (MW)
250–300
Voimaloiden korkeus (m)
2 300
Hankealueen koko (ha)

Pyhä­järvi, Nurmes­neva

Nurmesnevan tuuli- ja aurinkovoimahanke sijaitsee Pyhäjärven kaupungin alueella Pohjois-Pohjanmaalla. Hankealue noin 14 kilometriä Pyhäjärven keskustaajamasta luoteeseen. Alue rajautuu Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntarajaan.

Nurmesnevalle suunnitellaan 17 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä. Voimaloiden yksikköteho on 6–10 megawattia (MW), ja tuulivoima-alueen kokonaisteho on enimmillään 170 megawattia

Kyseessä on hybridihanke: Nurmesnevan noin 2 300 hehtaarin suuruisella hankealueella tutkitaan mahdollisuutta myös aurinkovoimatuotannolle. Aurinkovoiman suunnittelualueen koko on noin 400 hehtaaria ja kokonaisteho noin 200 megawattia.

Nurmesnevan tuuli- ja aurinkovoimahanke on osa Riitamaa–Nurmesnevan kokonaisuutta. Sen toinen osa, niin sanottu sisarhanke, on Kärsämäen kunnan puolella sijaitseva Riitamaan tuuli- ja aurinkovoimahanke, johon kuuluu 36 tuulivoimalaa ja noin 58 hehtaarin kokoinen aurinkovoima-alue. Hankkeet ovat parhaillaan suunnittelu- ja luvitusvaiheessa.

Riitamaa–Nurmesnevan ympäristövaikutusten arviointimenettely ja hankealueiden tuulimittaukset alkoivat vuonna 2022. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus antoi yhteysviranomaisen lausunnon ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (YVA-ohjelma) tammikuussa 2023. 

Lue lisää Kärsämäen Riitamaan tuuli- ja aurinkovoimahankkeesta

RiitamaaNurmesnevan tuuli- ja aurinkovoimahankkeen seuraavat vaiheet

Riitamaa–Nurmesnevan muodostamalla tuuli- ja aurinkovoimalahankkeella on yhteinen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA), mutta sekä Nurmesnevalle että Riitamaalle laaditaan omat tuulivoimaosayleiskaavat, sillä hankealueet sijaitsevat eri kunnissa. Aurinkovoima-alueet merkitään kyseisiin kaavoihin.

Riitamaa–Nurmesnevan tuuli- ja aurinkovoimahankkeissa laaditaan parhaillaan yhteistä ympäristövaikutusten arviointiselostusta (YVA-selostus). Kärsämäen kunta ja Pyhäjärven kaupunki hyväksyivät hankkeen osayleiskaavaluonnokset kesäkuussa 2024.  Kaavaluonnokset ovat hankkeiden suunniteltua maankäyttöä esittäviä karttoja, joissa näkyvät muun muassa alustavat voimalapaikat ja ohjeelliset tielinjaukset. 

Hankealueella tehdään tällä hetkellä tuulimittauksia, jotka jatkuvat marraskuuhun asti. 

 

Aikajana

1. Suunnittelu ja luvitus
2. Rakentaminen
3. Tuotanto

Alue

Ajankohtaista

Myrsky käyn­nisti tuuli­voi­ma­hank­keen tuuli­mit­taukset Pyhä­jär­vellä ja Kärsä­mäellä

Myrsky Energia suun­nit­telee tuuli­voi­ma­han­ketta, joka sijoittuu Pyhä­järven kaupungin ja Kärsä­mäen kunnan alueelle. Pyhä­järven Nurmes­ne­valla ja Kärsä­mäen Riita­maalla sijait­se­valla hankea­lu­eella on juuri aloi­tettu tuuli­mit­taukset, jotka…
Lue lisää

Yhteydenotto

Niina Pirttiniemi
Niina Pirttiniemi

hankekehityspäällikkö, YVA-erityisasiantuntija
niina.pirttiniemi@myrsky.fi
040 544 6021

Pertti Kälkäjä
Pertti Kälkäjä

maankäytön asiantuntijja
pertti@myrsky.fi
040 125 7280

Ympä­ris­tö­vai­ku­tusten arvioin­ti­me­net­tely pähki­nän­kuo­ressa

Laki­sää­tei­sessä ympä­ris­tö­vai­ku­tusten arvioin­nissa eli YVA-menet­te­lyssä selvi­te­tään hank­keen ympä­ris­tö­vai­ku­tuksia ja tuote­taan tietoa hanke­ke­hit­täjän päätök­sen­teon tueksi. Tavoit­teena on mini­moida suun­ni­tel­tujen voima­loiden ja sähkön­siir­to­vaih­toeh­tojen vaiku­tuksia ympä­ris­töön. Menet­tely tarjoaa tietoa ja osal­lis­tu­mis­mah­dol­li­suuksia vaiku­tusa­lueen asuk­kaille ja muille sidos­ryh­mille.

YVA-menet­tely koostuu kahdesta vaiheesta:
1. arvioin­tioh­jel­masta, jossa kuva­taan hankea­lueen nyky­tilaa, hanketta ja sen toteut­ta­mis­vaih­toeh­toja sekä laadit­tavia selvi­tyksiä
2. arvioin­ti­se­los­tuk­sesta, jossa kuva­taan hank­keen mahdol­lisia vaiku­tuksia ja lieven­tä­mis­kei­noja sekä vertail­laan eri vaih­toeh­toja.

Yhteys­vi­ran­omai­sena toimiva ELY-keskus tiedottaa vaiheiden vireil­lä­olosta ja kerää mieli­pi­teitä hank­keesta. Mieli­pi­teiden ja viran­omaisten ja sidos­ryh­mien lausun­tojen perus­teella ELY-keskus laatii lausunnon arvioin­tioh­jel­masta ja perus­tellun päätelmän arvioin­ti­se­los­tuk­sesta. YVA-menet­te­lyssä ei tehdä päätöksiä eikä myön­netä lupia, joten siitä ei voi valittaa.

Tuuli­voima-alueen kaavoi­tuksen eli tuuli­voi­mao­say­leis­kaavan tiivis­telmä

Tuuli­voi­mao­say­leis­kaavat käyn­nis­tyvät yleensä hanke­ke­hit­täjän tai maano­mis­tajan aloit­teesta, ja niiden etene­mi­sestä päättää kunta.

Tuuli­voima-alueen kaavoi­tus­me­net­tely koostuu neljästä vaiheesta:
1. vireil­le­tu­losta
2. kaavan valmis­te­lusta
3. kaavaeh­do­tuk­sesta
4. kaavan hyväk­sy­mi­sestä.

Kaavan vireil­le­tulon jälkeen tai sen yhtey­dessä laadi­taan osal­lis­tumis- ja arvioin­ti­suun­ni­telman (OAS). Siinä määri­tel­lään muun muassa kaavan tavoit­teet, selvi­tys­tar­peet, aika­taulu ja vaiku­tus­te­nar­vioinnin laajuus sekä suun­ni­tel­laan, miten ihmiset voivat osal­listua ja vaikuttaa.

Valmis­te­lu­vai­heessa tehdään kaavan tärkeimmät sisäl­tö­pää­tökset. Valmis­te­lu­vai­heessa laadit­tava kaava­luonnos on hank­keen suun­ni­teltua maan­käyttöä esit­tävä kartta, jossa näkyvät alus­tavat voima­la­paikat, ohjeel­liset tielin­jaukset, sähkön­siir­to­reitit ja sähkö­asemat sekä muu mahdol­linen raken­ta­minen.

Tämän jälkeen kaava asete­taan nähtä­ville, jotta yleisö voi kertoa mieli­pi­teensä. Myös viran­omaiset ja yhteisöt antavat lausun­tonsa. Saatua palau­tetta hyödyn­ne­tään kaavaeh­do­tuksen laadin­nassa.

Kun kaavaeh­dotus on valmis, se asete­taan nähtä­ville, jotta osal­liset, kuten paikal­liset asuk­kaat, voivat tehdä siitä muis­tu­tuksia. Ehdo­tuk­sesta pyyde­tään tarpeel­liset lausunnot viran­omai­silta ja muilta sidos­ryh­miltä. Kaavan laatija käy läpi saadun palaut­teen ja esittää, tarvi­taanko ehdo­tuk­seen muutoksia. Tarvit­taessa voidaan järjestää viran­omais­neu­vot­telu. Jos merkit­täviä muutoksia tehdään, kaava asete­taan uudel­leen yleisön nähtä­ville. Lopulta kunnan­val­tuusto päättää, hyväk­sy­täänkö kaava.

Ympä­ris­tö­vai­ku­tusten arvioin­ti­me­net­telyn eli YVA-menet­telyn aikana tuotet­tuja selvi­tyksiä hyödyn­ne­tään myös tuuli­voima-alueen kaavoi­tuk­sessa. Siksi nämä kaksi menet­telyä pyri­tään teke­mään saman­ai­kai­sesti.